//
monta tapaa oppia ja opettaa...
Asenteellinen esteettömyys

Innostavaa oppimista yhdessä

Viime vuosina on alettu selvemmin nähdä, että hyvinvoivat työyhteisöt tekevät parempaa tulosta. Tämän linjan mukaisesti myös ammatillisessa koulutuksessa toimivat moniammatilliset opiskelijahuoltotyöryhmät,  joiden tavoitteena on opiskelukyvyn edistäminen, siihen tähtäävien menetelmien kehittäminen, kuten myös esteettömyyden parantaminen.

Ammatillisen koulutuksen kentällä on käytössä erilaisia menetelmiä opiskelijoiden ja oppimisen erilaisuuden huomioimiseen. Nämä voidaan jakaa organisaatiotason, opetussuunnitelmatason ja opetustyön arjen sekä käytäntöjen toimenpiteisiin.

  • Organisaatiotason toimenpiteillä voidaan vaikuttaa mm. oppilaitoksen koulutusalojen valinnaisuuksiin. Myös ajan järjestäminen oppilaitoksen yhteiseen kehitystyöhön, henkilökunnan koulutukseen ja työnohjaukseen on pitkällä tähtäimellä hedelmällistä. Yhteiset pelisäännöt auttavat uusien haasteiden ja ongelmatilanteiden ratkaisussa. Toisella asteella eräänä haasteena koetaan usein nuorten heikko tietämys valitusta ammattialasta ja yleensä siitä, mitä ammatillisessa oppilaitoksessa opiskeleminen käytännössä tarkoittaa. tämä on ilmiö, jota kannttaisi pohtia laajemminkin.
  • Oppilaitoskohtaisiin opetussuunnitelmiin tarvitaan riittävää väljyyttä ja joustavuutta, mikä tarkoittaa myös lisää rohkeutta päätöksentekoon. Keskeistä on opetuksen ydinasioiden löytäminen. Mistä ei voida luopua eli mitkä ovat ne kaikkein tärkeimmät opetussisällöt, jotka jokaisen opiskelijan tulee hallita työelämän ensiaskelissa? Nämä ovat merkityksellisiä kysymyksiä kun tehdään koulutusalakohtaisia ratkaisuja osaamisen ydinkysymyksistä ja tehdään tiivistä yhteistyötä työelämän edustajien kanssa.
  • Opettajien haasteena on opetustyön arjen organisointi ja hallinta. Omat toimintatavat kannattaa asettaa avoimesti tarkasteluun ja luoda mahdollisimman joustavia työskentelytapoja, jotta monenlaiset opiskelijat voivat hyötyä monimuotoisesta ja mahdollisimman esteeettömästä ohjauksesta ja opetuksesta. Myönteisen opiskeluilmapiirin luominen ja opiskelijoiden motivointi on koko opetushenkilöstön tehtävä. Vankan ammattiosaamisen ja pedagogisten valmiuksien lisäksi tarvitaan niin vuorovaikutustaitoja kuin ryhmänohjaustaitojakin.

Opiskelijan ja opettajan kohtaamisessa on usein kyse oppimiseen ja opiskeluun liittyvästä pedagogisesta kohtaamisesta. Perinteisiä pedagogisia kohtaamisen paikkoja ovat oppitunti ja erilaiset oppimiseen liittyvät ohjaustilanteet, työssäoppimisen ohjaustilanteet, verkko-oppiminen sekä usein myös jossain määrin opinto-ohjaustilanteet tai uraohjaustilanteet. Opiskelijan ja opettajan kohtaamisessa vaikuttavat vahvasti instituutiosta lähtevät roolit, jotka voivat vähentää avoimuutta ja tekevät vuorovaikutuksesta helposti vain yhdensuuntaista. Ammatillisen koulutuksen kentällä eri henkilöillä on myös perinteisesti vahvat roolit. Opiskelija, opettaja, erityisopettaja, opinto-ohjaaja jne. asettuvat omiin tehtäväkuviinsa ja rooleihinsa. Roolit otetaan yleensä annettuina ja ne tuottavat tietyn tyyppistä käyttäytymistä ja toimintatapoja.

Opiskelijaan liitetään perinteisesti vähemmän tietäjän rooli, jolloin opiskelija on tiedollisesti ja taidollisesti toiselta saava osapuoli. Vaikka opiskelijalla ei olisi suoranaisesti koulutusalan osaamista, niin hänellä voi olla paljon sellaista, joka on siirrettävissä tai sovellettavissa uuden oppimiseen ja jonka perustalta voi lähteä rakentamaan uuden oppimista ja uutta osaamista vaikkapa esteettömän oppimisen näkökulmasta. Opettaja, osaajan ja tietäjän roolissaan, joutuu puolestaan usein asettumaan itse opiskelijan paikalle, jolloin rooleissa tapahtuu ajoittain keskinäistä vaihtoa.

Miten oppilaitosyhteisöistä tehdään opiskelijoille ja opetushenkilöstölle niin kiinnostavia ja haastavia oppimisen ympäristöjä, että heillä olisi tahtoa ja rohkeutta kasvaa ihmisinä ja sitoutua vuorovaikutukseen toistensa kanssa sekä toimintojen jatkuvaan kehittämiseen? Oleellinen tekijä on luottamus.  Luottamuksen herättäjänä voi olla esimerkiksi jokin kaikkia osapuolia koskettava tapahtuma, joka herättää emotionaalisia ja jopa ristiriitaisia tuntemuksia. Nämä yhteiset kokemukset käynnistävät eri osallistujatahoissa erilaisia tarinoita, moniäänisyyttä, mikä sitouttaa ihmiset yhteistoimintaan. Voidaankin todeta, että yhteistoiminta (kuuntelu, tasapuolinen osallistuminen ja keskinäinen arvostus) rakentaa luottamusta eri osapuolten välille.

Leena Nuutila

”Meidän tiemme ei kulje ”tuolla jossain” tai ”toisessa ajassa”.Se on mukanamme tässä – juuri nyt. Se on osa kaikkea mitä teemme ja mitä olemme.Se kulta-aarre, jonka uskomme olevan tavoittelemamme sateenkaaren päässä voi osoittautua yllättäväksi  kun sen kohtaamme.Michael Garret

Mainokset

Keskustelu

Ei kommentteja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Mainokset
%d bloggers like this: